Pontiac valmis!

Sain Tulilinnun viimeisteltyä ja lakattua keskiviikkona. Nyt sitten lauantaina oli valmiin auton kuvaamisen vuoro....
Onneksi päivä oli aurinkoinen, oikeastaan loistava kuvausilma. Tein Pepen Pontiacista samalla lehtijutunkin Ridin' & Drivin' lehteen, joten seuratkaahan lehtipisteissä ko. julkaisua, jos vaikka tarina menisi läpi....

Kuva valmiiina ja lakka päällä....

Pepe ja Pontiacci.. 

Auto näyttää aika siistiltä, muukin maalipinta on yllättävän hyvässä kunnossa. Nokan raidoitus kannatti kyllä tehdä...

Pepe halusi näyttää kuinka iso mankka sillä on... muuten aika ruipelo :-)

Tulilinnun maalausta

Tulilintu on sellaisenaan kohtuullisen helppo maalattava. Lisäsin vähän vaikeusastetta true-flames menetelmän yhdistämisellä lintulogoon. Onko tämä nyt sitten "FlameBird" Firebirdin sijaan??
Aluksi printtasin mallikuvan siinä koossa, missä asiakas sen halusi konepeittoon. Koska käytettävissä on vain A4-tulostin, niin kasasin kuvan useammasta tulosteesta.

Tässä tuloste aseteltuna paikalleen, jotta tilaajakin näkee mitä peltiin on tulossa...

Piirsin kotkan ohuelle paperille, josta tein sablonan käsin leikkaamalla...

Seuraavaksi ruiskutin valkoisen kotkahahmotelman sablonan läpi...

Kynäruiskuhahmotelma tehtiin vielä konepeiton ollessa kiinni autossa....

Onneksi auton omistaja, velipoika Pepe tuli piipahtamaan, niin saimme nostettua pellin maalaustelineelle. Kuvien maalaamisen yksi tärkeimpiä asioita on työasennon ergonomisuus. Pontiacin keula on niin matalalla, että konepeittoa olisi saanut maalata selkä mutkalla.

Liekkisablonat ja mallikuva. Olen itse tehnyt sablonat jo aikaisemmin. 

Liekkien maalaus alkaa ns. taustaliekin maalamisella, eli oranssinpunainen liekki joka on liekkikuvion taustalla maalataan ensin... 

Taustaliekki valmiina. Lisäsin tässä vaiheessa vähän kontrastia kotkakuvioon, sekä varjostin taustaliekkiä vähän irrottaakseni sen punaisesta perusväristä.

Keltainen liekki maalattuna. käytän mallikuvana aitoja liekkikuvia.

Kuvio viimeistelyä vaille. Liekkien saaminen tarpeeksi kirkkaiksi on ensiarvoisen tärkeää, jotta lopputulos on  silmään sopivan näköinen.

Käytin kaksi kokonaista päivää liekkilinnun tekemiseen, joten täytyy myöntää että kuvio oli melko kovatöinen. Huomiselle jäikin enää "FlameBirdin" viimeistely ja konepeiton lakkaus. Ihan mukavan piristävä projekti näin kesäloman loppupäiville....

Pelkkää Raitaa...

Ennen varsinaisen erikoismaalauksen aloittamista pitää saada konepeiton raidoitus jatkumaan ensin nokkapalaankin, Raidoitus aloitetaan mustan värin ruiskuttamisella.
Lisäsin vesiohenteiseen Spies Heckerin HI-Tec maaliin n. 5 % kovettajaa, jotta maali tarttuu kunnolla kiinni ja luo hyvän pohjan raidoitukselle.

Ennen sävytystä suojasin koko auton huolellisesti maalaamomuovilla. Huomaa pieni korjauskittaus puskurissa  oikeassa reunassa.

Korjasin samalla pari kohtaa raidoituksesta.... Mustaa maalia meni vain n. 50 grammaa, aika riittoisia nämä nykymaalit...

Keulan musta osuus kuivana.. Vaikka onkin lämmintä ulkona, ilmankosteus on myös suurta, joten annoin mustan sävyn kuivua kunnolla melkein 16 tuntia.

Raidan tekeminen ei ole kovin vaikeata, mutta se vaatii erityistä huolellisuutta varsinkin näin monimutkaisten muotojen yli raidotettaessa... Myös kunnon joustava raidoitusteippi sekä terävä kynäveitsi ovat tarpeen.

Ennen raidoituksen aloittamista karhensin mustaksi maalatun osuuden harmaalla hiomahuovalla. Myös P800 hiomapaperi käy tähän tarkoitukseen.

Keskikohta määritellään ensin, siitä on helppoa mitata raitojen paikat symmetrisesti. Reunateippaukset on vahvistettu vielä tavallisella maalarinteipllä, varmuuden vuoksi.

Raidoitusteippi on hyvä saada mahdollisimman tarkasti muotojen mukaan pintaan kiinni...

Mustat osuudet suojattuna piiloon. Huomaa konepeittoon avattu alue, jonne punainen sävy varmuuden vuoksi häivytetään...

Vesiohenteinen automaali toimii hyvin raidoituksessa, kunhan muistaa ruiskuttaa sen ohuina kerroksina. 

Teipit ovat vähän "vuotaneet". Onneksi mustassa sävyssä on kovettajaa, joten vuotaneet kohdat lähtivät helposti puhtaaksi ohenteella pyyhkäisemällä. Teipin kannattaa irroitella heti kun maali on mattaantunut, vähän nihkeänä, mutta ei märkänä eikä täysin kuivana.

Yllättävän paljon vaikuttaa auton kokonaisilmeiseen, kun raidat jatkuvat puskurissakin...

Huomenna jatketaan sitten tulilinnun tekemisellä....

Pontiacin pohjatöitä...

Ihan ensimmäiseksi kävin hakemassa autoon oikean sävyistä maalia. Firebird on maalattu tietojeni mukaan ainakin pari kolme kertaa, joten sävystä ei enää ollut täyttä selvyyttä.
Maalasin auton itse muistaakseni 1994 ensimmäisen kerran uudestaan, silloin Ferrarin punaiseksi. Alkuperäinen jenkkiväri oli viiden käyttövuoden jälkeen yllättävän huonossa kunnossa, ei tainnut kestää Suomen suolatalvia, sillä autossa oli ruostepilkkuja koko kyljen mitalta. Seuraavaksi auto maalattiin joskus 2004? jonkun muun toimesta. 2008 maalauksen muistan minäkin tarkasti, koska raidat maalattiin koululla oppilastyönä.

Taisi olla Johan Vehmas, joka raidat maalasi. Tässä menossa raitojen teippaus 2008 koululla.

Mutta itse sävyyn, auton sävy oli vaihtunut takaisin GM:n sävyyn. Mittasin sävyn ns. värimittarilla SP-Automaalit Oy:ssä Hyvinkäällä. Kun sävy oli saatu selville, siirsin auton maalaustilaani, johon se juuri ja juuri mahtui.

 Maalaustilani on mitoitettu lähinnä moottoripyörien ja yksittäisten esineiden maalaamiseen.

Ennen pohjustuksen aloittamista pesin keulan pari kertaa rasvanpoistoaineella

Konepeitto ja puskurin keskiosa rajattiin leveällä maalarinteipillä ennen hiontatöitä. Tämän jälkeen otin raidoista mallin maalarinteippiin.

Raidan paikan määritys menossa. Maalarinteipissä näkyy  raitojen reunojen paikat, joiden avulla raidasta saadaan puskuriin samanlevyiset ja kaltaiset.

Hioin keulan ensin P400 kuivahiontana koneella...

Lopuksi hioin keulan vielä vesihiontana P800 karkeudella. 

Itse suosin vesihiontaa lähes aina erikoismaalausten alle, mutta tästä on eriäviäkin mielipiteitä. Vesihionnan jälkeen poistin vielä suojateipit ja jätin auton kuivumaan yön ajaksi.

Varsinaisen erikoismaalauksen esikuvana käytän auton omaa, alkuperäistä firebird-logoa.

Lähes kaikissa muissa firebird-logoissa linnun pää on kääntyneenä eri suuntaan kuin tässä...

Työ jatkuu viikonlopun aikana erikoismaalauksen parissa....

Loman loppu

Tämä kesä oli erilainen verrattuna aikaisempiin, sillä pidin totaalista lomaa maalaamisestakin melkein kuukauden, opettamisesta puhumattakaan.

Viime viikolla alkoi jo vähän tympimään tämä tekemättömyys, mutta onneksi Marhed Oy:n Jukka Hedman toi Scanian uuden peilin maalattavaksi. Autohan on maalattu jo 2001, joten alkuperäispeilin varsi oli päässyt hapettumaan. Jukka on lähdössä auton kanssa Powerparkkiin ja Ruotsiin näyttelyihin, joten peili piti sävyttää auton väriin...

Tässä kuva Jukan Scaniasta viime kesän uusitun keulan maalausten jälkeen.

Tarvikepeili oli muuten hyvälaatuinen, mutta alumiiniosien hionta oli vähän karkeaa...

Hioin alumiiniosat puhtaaksi, jonka jälkeen kittasin ne yli lasikuitukitillä...

Kun alumiiniosat oli kitattu ja kantit hiottu oikean muotoisiksi, hioin muoviosat P400 karkeudella tasaisiksi. Tämän jälkeen levitin muoviosiin muovitartuntapohjamaalin rievulla kostuttamalla. Kun osat olivat kuivahtaneet puolisen tuntia, ruiskutin sekä alumiini- että muoviosiin epoksipohjamaalia noin 3 kierrosta.

Epoksimaali ruiskutettuna osiin...

Välihionnan jälkeen sävy päälle. Lopuksi pari kerrosta lakkaa...

Kun sitten maalaamisen makuun päästiin, niin veljeni Pepe soitteli ja kyseli sopivasti että koskas Pontiac maalataan... Perheessä kulkenut auto on saanut Pepen käsittelyssä uuden tulemisen, joten lupasin sutaista konepeittoon jotakin autoon sopivaa.

Tulilintu tuli ensimmäisenä mieleen... Raitoja voisi myös jatkaa puskuriin... Katsotaan mitä tulee...

Auto on siis maalaustilassa sisällä tätä kirjoitettaessa. Olisi tarkoitusta laittaa reaaliaikaisesti edesottamuksia Pontiacin suhteen päivän viiveellä blogiin....