Kiltakoulut-tapaaminen

Olin viime viikolla pari päivää mukana Kiltakoulut-toimijoiden tapaamisessa. Pintakillan opetustyylistä ja toimintamallista vaikutteita saanut hanke on edennyt hienosti eri puolilla Suomea. Ei pidä unohtaa, että Kiltakoulut-hanke on osiensa summa, jonne on moni muukin aikaisempi hanke tai toimintamalli tuonut mukanaan osaamista ja innovaatioita.

www.kiltakoulut.fi

Kiltakoulut-hankkeen projektipäällikkö Anu Konkarikoski oli saanut liikkeelle viitisentoista opettaja-toimijaa mukaan kehityspäiville. Ohjelmassa oli melko työntäyteinen pari päivää. Tehtävänä oli saada selvitettyä miten kiltakoulut-hankkeen ydinasiat saadaan mahdollisimman selkeään muotoon. Seurasin miten mukana olleet tarttuivat tehtäviin jo osin ennen kuin tehtävänantokaan oli valmis. Oli hienoa havaita mukana olleiden motivaatio ja paneutuminen asialle.  Täytyy myöntää että olin hieman skeptinen KeikkailuExtra-kirjan virtuaaliversion suhteen; Jälleen Salon tehokaksikko, Keikkailijat Hirvoska ja JoRi täräyttivät eteemme niin edistyksellisen ja innovoituneen tuotteen ettei voi kuin ihmetellä miten näitä ideoita voi riittää tällä tahdilla. Kunhan KeikkailuExtra saadaan viilattua julkaisukuntoon toivonkin sen löytyvän jokaisen killan etusivulta.

Tässä kuva JoRista ja Hirvoskasta, JoRille melko tyypillinen  käsien asento...

Yksi huomio oli ylitse muiden, toimijoiden lämminhenkinen ryhmäytyminen. Kun joukolla kehitetään ja toteutetaan samankaltaista opetusta kukin tahollamme, on mukavaa ja rentouttavaa päästä keskustelemaan arjen asioista vertaisten kanssa.

Verkostoituminen yli ammattikuntarajojen on toteutunut hienosti Kiltakoulut-hankkeessa. Ensi syksynä kokeilemme Pintakillassa Hämeenlinnassa yhteisopettajuutta aloittavan Korikillan kanssa ensimmäisten jaksojen aikana. Tarkoituksena on opettaa yhtenevät OPS:n kurssit samaan aikaan molemmille ryhmille. Myös ProsessiStarsin kanssa on suunnitteilla pinnoitusyhteistyötä. Asentajakilta ja Pintakilta Tampere ottavat yhteisen osaston autonäyttelystä. Pintakilta Original nähdään samassa tilaisuudessa omalla osastollaan, joten Kiltakouluilla on vankka edustus tulevan kevään Tampereen Hot Rod & Rock Showssa.

Pintakilta Original edusti Salon opiskelijoiden järjestämässä Valokeilassa-tapahtumassa  viime syksynä.

Ajatuksia nuorten opettamisesta

Havahduin huomaamaan olleeni jo kahdeksan vuotta pintakäsittelyalan opettajana, toimien samaan aikaan yrittäjänä omassa yhden miehen erikoismaalausalan yrityksessä.

Opetustyön luonne on muuttunut ratkaisevasti näiden vuosien aikana. Alkuvuosina muistan opettaneeni enemmän pintakäsittelyn tekniikkaa ja vähemmän "kasvattaneeni" oppilaita. Nykyinen ammattiin opettajan työ sisältää joidenkin opiskelijoiden kohdalla aikaisemmin vanhempien vastuulla olleita asioita(Normaalit käytöstavat, aikataulut, toimiminen erilaisissa arjen tilanteissa jne.)

Viimeisen erikoismaalaamani isomman työn viimeistelyä ennen opettajaksi siirtymistä...

 Talviloma antoi aikaa ajatella asioita laajemmin ja  perusteellisemmin. Aloin miettimään mihin suuntaan opettajan työnkuva kehittyy. Ammatillisen opetuksen resurssit eivät tule ainakaan lisääntymään, joten luultavammin luokkakoot sekä erilaiset oppijat tulevat lisääntymään ryhmissä. Jo nyt on ollut havaittavissa erilaisten pienryhmien opiskelijoita enemmän kuin aloittaessani opettamisen. Pitää tässä yhteydessä mainita että itselläni on käynyt yllättävän hyvä onni opiskelijoiden suhteen vaikka mukana on aikaisemmin pienryhmissä toimineita. Heidän kanssaan ei ole ollut juurikaan ongelmia, päinvastoin moni opiskelija jonka peruskoulun paperien perusteella pitäisi olla vaikeita opetettavia onkin erittäin motivoituneita ja hyviä opiskelijoita.(Tosin tähän motivaatioon saattaa vaikuttaa paljonkin opetuksen luonteen muuttuminen; ammattiin opiskellessa kädentaidot ja käytännön osaamisen oppiminen korostuu teorian oppimisen jäädessä vähemmälle.)

Käytännön työtehtävät kiinnostavat eniten kinesteettisiä oppijoita... Käsillä tekijöitähän heistä kuitenkin tulee...

Mielestäni opettajan omista ominaisuuksista tärkein on asenne; Opettajan tulee arvostaa opettamaansa ammattia enemmän kuin omaa opettajuuttaan. Myös oppilaiden arvostaminen ihmisenä sekä tulevana alan ammatin osaavana työntekijänä pitää alkaa heti ensimmäisestä hetkestä. Opettaja voi olla vähän tiukka ja ankarakin, kunhan muistaa olla oikeudenmukainen ja tasapuolinen.

Opettajan rooliin kuuluu oppilaan ohjaaminen ja tukeminen tekemällä yhdessä, oppien ehkä samalla itsekin...

Myös avoimuus ja oman osaamisensa kehittäminen kuuluu nykyisin työnkuvaan, sillä kukaan opettaja ei voi tietää kaikkea alansa tietoa. Rehellisyys omasta osaamisesta, joskus senkin myöntäminen että tämä osa-alue opetettavasta aiheesta ei ole riittävän tuttu on tärkeää. Itse käytänkin näissä tilanteissa sellaista toimintatapaa että etsitäänpä yhdessä vastaukset opiskelijoiden kanssa. Olen huomannut opiskelijoiden kiinnittävän huomiota rehellisyyteen tässä tilanteessa kuin että opettajan ammattitaidon puutetta alettaisiin ihmettelemään.

Uutta tekniikkaa kokeillessa ei aina onnistuta ensimmäisellä kerralla... CosmiChrome harjoituskappale, joka meni uusiksi...

Oman alansa osaajan itsetuntoa ei pieni puute osaamisalassa hajoita, tosin jos ammatin osaaminen on kokonaisuudessaan ohutta niin pienikin epäilys opettajan omassa mielessä kasvaa suhteettomaksi aiheuttaen vastakkaisen reaktion; Opettaja alkaa pätemään omalla osaamisellaan opiskelijoille, jotka kyllä huomaavat sekä puutteen ammattitaidossa että myöskin yrityksen peittää puutteen pätemisellä.

Opettajan tulee ns. opettaa edestä: Opettaja näyttää työtehtävän, jonka jälkeen opiskelija tekee oman suorituksensa...

Opettajan tulee osata väistyä taustalle ja antaa opiskelijalle ohjat itse työn suorittamisessa...

Corvettea oli kuusi eri opiskelijaa lakkaamassa...

Opettajan tulee luottaa opiskelijoihinsa riittävästi. Osaaminen kasvaa pienistä onnistumisista, joita opettajan tulee osata oppilaalleen tarjota oikea-aikaisesti. Näin nuoren ammatti-identiteetti kasvaa pikkuhiljaa pienistä teoista suurempiin.